Uutisia

Armband isossa roolissa tuoreessa VÄITÖSTUTKIMUKSESSA (2014)

Fyysisen harjoittelun vaikutus päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen

sekä tyypin 2 diabeteksen ja muiden valtimosairauksien riskitekijöihin

NIKO WASENIUS
Influence of exercise training on daily physical activity and risk factors for type 2 diabetes

Lähde:
Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2014

 

sauvakävelyarmband mini

Sauvakävely on hyvä tapa vauhdittaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa

TtM Niko Wasenius selvitti väitöstutkimuksessaan muun muassa 13 vuorokauden laitoskuntoutusintervention ja 12 viikon ohjatun harjoitteluintervention vaikutusta fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen sekä harjoitteluintervention vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin.

Tutkimuksesta käy ilmi, että ohjattu liikuntainterventio ei välttämättä lisää päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että esimerkiksi säännöllinen sauvakävely vaikuttaa edullisesti rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan.

12 viikon harjoittelu

Waseniuksen ensimmäinen tutkimusaineisto koostui kahden aktiivisen kuntoutusintervention osallistujista, jotka kärsivät kroonisesta niska- tai hartiakivusta; tässä aineistossa oli mukana 16 naista ja kolme miestä.

Toisen aineiston muodostivat 144 ylipainoista tai lihavaa keski-ikäistä miestä, joilla oli häiriintynyt glukoosiaineenvaihdunnansäätely. Miehet satunnaistettiin kontrolliryhmään sekä kahteen ohjattuun harjoitusryhmään, joista toinen harjoitti sauvakävelyä ja toinen suoritti nopeusvoimatyyppistä kuntosaliharjoittelua.

Ryhmät harjoittelivat kahdentoista viikon ajan kolme kertaa viikossa tunnin kerrallaan. Fyysisen aktiivisuuden intensiteettiä ja volyymia (MET) mitattiin ennen interventiota ja intervention aikana objektiivisten mittausten (Sensewear Armband Pro 2), päiväkirjojen ja kyselyiden yhdistelmällä.

Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät, glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan ja maksan entsyymien aineenvaihdunnan indikaattorit, kehon koostumus, verenpaine, fyysinen suorituskyky ja ravitsemus mitattiin standardimenetelmillä ennen ja jälkeen intervention.

Kokonaisaktiivisuus ei lisääntynyt

Osallistujien fyysisen kokonaisaktiivisuuden määrä ei lisääntynyt kuntoutus- tai harjoitteluintervention seurauksena. Sekä kuntoutus- että sauvakävelyinterventio lisäsivät vapaa-ajan liikunnan määrää. Mitä enemmän sauva- ja kuntosaliryhmien viikoittainen vapaa-ajan kokonaisliikunnan määrä lisääntyi, sitä enemmän ei-vapaa-ajan liikunnan määrä väheni.

Verrattuna kontrolliryhmään etenkin sauvakävelyllä oli terveydelle edullisia vaikutuksia kehon rasvakudokseen sekä rasva- ja glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn. Lisäksi ei-ohjatun vapaa-ajan liikunnan intensiteetti selitti itsenäisesti 10 % kävelynopeuden, 9 % kehon painon ja 7 % kehon painoindeksin muutoksen vaihtelusta.

Waseniuksen mukaan tuloksista voi päätellä, että fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät interventiot eivät automaattisesti lisää fyysisen aktiivisuuden määrää kokonaisuudessaan. Ne näyttävät kuitenkin lisäävän vapaa-ajan liikuntaa, ja tällä voi olla tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin edullisia terveysvaikutuksia.